Tietoa blogista

perjantai 22. joulukuuta 2017

Kaksi yötä jouluun

Joulukuu on ollut tämän syksyn/ talven lempparikuukausistani. Vaikka pimeys on vain lisääntynyt ympärilläni, olen yhä hartaammin odottanut joulua. Tämä joulu tuntuu niin erilaiselta kuin aiemmat, vaikkei näennäisesti itse joulussa mikään ole muuttunut. Katselen eilen pystyttämääni joulukuusta olohuoneessamme ja sen tuikkivia led-valonauhoja. Kuusen alla nököttää yksi postista hakemani joulupaketti sekä näön vuoksi yksi tyhjä paperilaatikko, jonka askartelin. 
Tänä aamuna heräsin jännityksen tunne vatsassani. Ihan kuin lapsena, ajattelin. Monet tuntuvat puhuvan siitä, ettei joulu vaan enää tunnu samalta kuin lapsena. Minusta joulu tuntuu paljon ihmeellisemmältä kuin lapsena. Saa olla etsimässä ilahduttavia ja yllättäviä lahjoja, paketoida, tehdä mieltäkin puhdistavaa joulusiivousta. Lapsena sitä vain eli hämmentyneenä kaiken mukana, mutta aikuisena saa olla vaikuttamassa asioihin ja silti nauttia siitä joulun taiasta. 
En ole ihan varma, mistä kokonaisuudessaan tuo jännityksen tunne johtuu, mutta yksi on varmaa. Olen koko kesän kuvannut videomateriaalia jo perinteeksi tullutta kesävideota varten. Jo elokuun aikaan aloitin editoimisprojektin, mutta aina perheen kokoontuessa yhteen syksyn mittaan aina puuttui yksi tai kaksi jäsentä, enkä tahtonut täten saattaa videota vielä julki. Nyt se on viimein valmis ja odotan niin innolla, että saan aattona näyttää sen koko perheelleni ja nähdä heidän reaktionsa.
Kuten postauksieni hurjasta määrästä huomaa, videonteko intoni on lamaannuttanut blogiani, vaikka olen aiemmin kirjoitellut, ettei niin tulisi käymään. Tulen tänne kuitenkin kirjoittelemaan aina silloin tällöin, kun mieleni niin tekee. Ihanaa ja rauhallista joulun aikaa juuri sinulle, joka luet tätä. Olkoon joulusi täynnä onnea ja iloa!

torstai 19. lokakuuta 2017

Incominghappymail & VIDEO


Viimeisetkin muuttolinnut lentävät etelään. En ole yhtään valmistautunut syksyn ja kylmyyden saatika talven tuloon. Olisin tahtonut jäädä vielä kesän lämpöön ja kivoihin muistoihin, mutta ei se auta. Toisaalta elämässäni tapahtuu nyt vielä mielenkiintoisempia juttuja; koulu haastaa ja innostaa ja monissa asioissa on menty eteenpäin. 


Kirjeenvaihdossa on hauskinta se, että vaikka perusidea säilyy aina samana, niin aina on jotakin uutta kokeiltavaa ja kehitettävää. Siihen voi yhdistää aina uudempia ja monimutkaisempia tekniikoita tai vaan ilahduttaa toista värien ja handletteringin avulla. Elämäni olisi niin paljon harmaampaa ilman kirjeitä.
Päivi ilahdutti eilen tällä värikkäällä kirjeellään. Ihailen niin paljon sitä, että kirjeystäväni panostavat kirjeisiin niin paljon ja niin omalla tyylillään ja tavallaan. Päätinkin kuvata videon kirjeenavauksesta, jonka voitte katsella samalla tästä postauksesta.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Täällä ollaan!

Minä en ole yleensä se, joka pahoittelee, ettei postauksia ole tullut, mutta nyt on kyllä pakko sanoa, että on pahasti unohtunut päivittää blogia, vaikka kuvia on käsitelty blogi-kansioon. Aloitin opiskelut medianominakin parisen viikkoa sitten, ja vaikka omaa aikaa myös koulun ohella jää, niin se itse kirjeen kirjoittamisprosessi on ollut se aikaavievin ja blogi jäänyt sitten vähän unholaan. Pitkästä aikaa tänne kirjauduinkin ja ihana kommentti oli tullut edelliseen postaukseen, joka sai minut viimein liikkeelle. Tämä on nyt tällainen lyhyt blogin virvoituspostaus, sillä kouluun olisi mentävä vielä tänään, mutta jottei kynnys kirjoittamiseen ehdi taas paisua, niin halusin tulla ilmoittamaan, että edelleen blogi on intohimoni myös videoiden ohella. 

Vaikka kesä oli viileä ja sateinen, jäi siitä monta ihanaa muistoa talteen. Vähän kyllä vielä kaipailen niitä lämpöisiä päiviä, turhankin luxusta tuntuu Suomessa olevan nuo helteiset säät. Kesän juttu askartelussa oli ehdottomasti flipbookit - melkein väsymykseen saakka. Mutta niissä ihana puoli on se, että jos yksi tyyli alkaa kyllästyttää, voi siirtyä seuraavaan. Tämä tässä ylä -ja alapuolella on envelope flipbook. (olisi varmaan ihan hyvä olla suomenkieliset nimet suomenkielisessä blogissa!) 
Olen laskenut, että yhteen envelope flipbookin tekemiseen menee n. 2tuntia + kirjeosio. Olen koettanut tehdä nopeamminkin, mutta ei sitä näköjään saa tehtyä lyhyemmässä ajassa. Sommitteluun, koristeiden etsimiseen ja mätsäilyyn menee aina oma aikansa + papereiden sovittelu, leikkaus, liimaus. En ole oikein sellainen askartelija, joka tekee muutamat flipbookit talteen jo kerralla, sillä aina kun teen jotakin, teen sen jo ajatellen sitä ihmistä, jolle se on menossa. 
Ajankäytöllisesti kun olisi helpompaa tehdä pari kirjettä päivässä, että saisi postin liikkumaan nopeammin. Mutta ei tämä ole mitään liukuhihnahommaa, sydämellähän se tehdään ja silloin siihen vaan menee aikaa. Tosin nyttemmin en ole aina jaksanut alkaa tehdä flipbookia ja haluan siihen myös vähän vaihtelua, että niiden tekeminen pysyisi mielekkäänä. Myös postikulut nousevat etenkin ulkomaille niitä tehtäessä, niin ei pysty ihan jokaista kirjettä tekemään sillä tavalla.
Lopuksi vielä kuvina yksi envelope flipbook, jonka tein ystävälleni piristykseksi vauva-arkeen sekä tuomaan inspiraatiota hänen askarteluihinsa.







Huh, noniin, tulihan tästä loppujen lopuksi aika iso postaus kuitenkin. Mutta nyt tiedätte, että blogi on edelleen elossa ja  tulen taas useammin jakamaan kanssanne inspiraatiota ja ideoita. Täältä löydätte sen Youtube -kanavani, josta kerroin aiemmin. Sinne tulee videoita askarteluprosesseista ja valmiista tuotoksista aina kun koulujutuiltani ehdin niitä editoimaan.