Incominghappymail & VIDEO

Viimeisetkin muuttolinnut lentävät etelään. En ole yhtään valmistautunut syksyn ja kylmyyden saatika talven tuloon. Olisin tahtonut jäädä vielä kesän lämpöön ja kivoihin muistoihin, mutta ei se auta. Toisaalta elämässäni tapahtuu nyt vielä mielenkiintoisempia juttuja; koulu haastaa ja innostaa ja monissa asioissa on menty eteenpäin. 

Kirjeenvaihdossa on hauskinta se, että vaikka perusidea säilyy aina samana, niin aina on jotakin uutta kokeiltavaa ja kehitettävää. Siihen voi yhdistää aina uudempia ja monimutkaisempia tekniikoita tai vaan ilahduttaa toista värien ja handletteringin avulla. Elämäni olisi niin paljon harmaampaa ilman kirjeitä.

Päivi ilahdutti eilen tällä värikkäällä kirjeellään. Ihailen niin paljon sitä, että kirjeystäväni panostavat kirjeisiin niin paljon ja niin omalla tyylillään ja tavallaan. Päätinkin kuvata videon kirjeenavauksesta, jonka voitte katsella samalla tästä postauksesta.

Kevät, missä viivyt?

Istun hämärässä huoneessani kaihtimet kiinni, vaikka ulkona paistaa aivan ihanasti aurinko. Nyt muutaman päivän flunssaa sairastaessa ei vain jaksa nähdä päivänvaloa vaan tekee mieli käpertyä sinne omaan pimeään kuplaansa. On tässä onneksi paljon ihania tapahtumia, joita voi muistella ja odottaa tulevaa, se tekee mieleni hetkeksi kevyeksi. 

Kirjeitä olisi nyt odottelemassa vastauksiaan ainakin 6 kappaletta, jos oikein muistan, mutta dotan ennemmin niitä terveempiä päiviä, jotta jaksaisi kirjoittaa ja paneutua niihin. Tässä muutamia kirjeitä kuitenkin joita olen viime viikkoina kirjoittanut. Leahille tein flipbook kirjeen, inspiraatiota sain minulle tulleesta tämän tyyppisestä flipbookista. 

Näitten kirjeitten iloiseen ulkoasuun olen erittäin tyytyväinen. Washiteipin palaset, handlettering, pinkki kirjekuori, erilaiset postimerkit. Nämä on niitä asioita, mitkä inspiroi minua nyt.

Viime aikoina tulleita kirjeitä

Enää muutama viikko, niin edessä on muuttoa uuteen kotiin, pääsykokeita ja häitä. Ehkä se kevätkin sieltä saapuu vielä. Mielessäni ainakin olen jo irrottautumassa tämän kodin ihanuudesta, mm. purkanut osittain ihanan kuvaseinäni. Taas paljastuu kuinka valkoista täällä oikeasti on. Kaipaan kontrasteja. Onneksi uudessa kodissa on sellainen keittiö. 

Etanapostia

Pitkä tovi on taas vierähtänyt edellisestä postauksesta. Olenkin vahingossa ajautunut pieneen kierteeseen siinä, että kirjeitä ei tule laitettua ajoissa postilaatikkoon (vaikka sellainen olisi tuossa ihan kulman takana), kun "en ole vielä kuvannut kirjettä" ja kun en ole kuvannut, en saa aikaiseksi postata. Tämmöisestä lakihenkisyydestä pitää kyllä pyrkiä äkkiä ulos! Mutta aikaa on kyllä mennyt muihinkin asioihin. Ja ah, onnellisuutta, pääsin viimein eroon karmeasta, liian pienestä kirjoituspöydästä (se siirtyi olohuoneeseemme). Ja tilalle sain ihanan valkoisen Ikean kirjoituspöydän veljeltäni kämpän loppusiivousta vastaan. Hyvä diili siis. Nurkkaan mahtuu sopivasti tietokoneen näyttö, laatikoihin voi piilottaa langattoman hiiren ja näppäimistön sekä iso tietokonekin menee nätisti piiloon kaappiin, josta kuitenkin kulkeutuu johdot mukavasti pistorasiaan. Täydellistä.

Minulla oli tuossa myös joku aika sitten kunnon postimerkkiprojekti, kun leikkasin postimerkit irti kaikista vanhoista kirjekuorista, joita en aio enää säilyttää (ei vain tila riitä, kun kirjeitä  on tullut niin paljon lisää) ja liottelin niitä kuumassa vedessä ja kuivattelin pöydällä ja juuttinarulla pienillä pyykkipojilla. Ajatus oli aluksi, että tekisin niistä taulun, no itse asiassa teinkin pienmuotoisen sellaisen, mutta sitten vielä hauskempi oli kuvata se, ja photoshopissa liittää se tuollaiseen maailmankarttakuvaan. Se oli aluksi tarkoitus tulostaa omaksi tauluksi, mutta taitaa jäädä ihastuttamaan vain näyttökuvaksi. 

On se luksusta, kun pöydällä mahtuu laittautumaankin, eikä koko kone vie kaikkea tilaa! 

Flipbook-kirje Saaralle. Flipbook-vihkonen ei aivan mahtunutkaan kuoren sisään,joten oli pakko kylmän viileästi leikata siitä sen verran pois, että mahtui! Tämmöiset on vähän ikäviä tilanteita, kun on jo valmiiksi tehnyt kuoren ja kirjeen sisältö paisuukin isommaksi tai paperit on muuten vaan niin isoja, etteivät ne mahdu sisälle. Mutta ei tuo minusta onneksi edes näkyvästi kärsinyt leikkausoperaatiosta.

Saaralta tullut kirje minulle. Ihanan inspiroiva värimaailma, paljon erilaisia merkkejä, handletteringiä... Inspiroidun, rakastun, ihastun, hämmästyn. Ihania tunteita.

Tänään lähtevät kirjeet. Voi, että voi nolottaa postata tällainen kirje, joka on odottanut postitusvuoroaan jo ainakin 3 päivää! On ainakin etanapostia miulla nimensä mukaisesti... Noh, nyt lähden kiikuttamaan noita tuohon alas laatikolle, niin pääsevät huomenna postimiehen matkaan klo 10. Oma handlettering-tyyli alkaa jo vähitellen muotoutua, mutta kyllä edelleen katson mallia aina googlesta ja koetan kehittyä yhä taitavammaksi tässä lajissa!

Sateinen marraskuu

Ystävän kanssa vietetyn kahvihetken ja kylmässä sateessa ja tuulessa tarpomisen jälkeen voi onnellisesti laittaa villasukat jalkaan ja vakuuttaa itselle, ettei tänään ole enää mitään syytä lähteä takaisin ulos. Kaikki se ihana jouluinen lumisade ja jopa nyt ihanalta tuntuva pakkanen ovat poissa. Jäljellä kuralätäköitä, sateen ropinaa ikkunassa ja marraskuun pimeys. 

Eilisen koko päivän ilmassa oli paljon sumua. Se näytti jotenkin aavemaiselta, kun aamulla katsoi ikkunasta ulos, oli sumuista ja illalla sama juttu. 

Täytyy kyllä sanoa, että tällainen ankeus vaikuttaa mielialaankin tosi paljon. Varsinkin siihen, ettei ainakaan sinne ulos oikein huvita lähteä. Mutta palataanpas vielä eilisen saapuneisiin posteihin...

Postiluukusta tipahti kolme kirjettä sekä 2 Ebaysta tilaamaani pakettia. Ajattelin, että tekisin noista Ebaysta tilatuista jutuista vielä oman postauksen tai ainakin kuvauttaisin ne kaikki sitten kerralla, kun sieltä on vielä tulossa jotakin. Parasta, kun ei oikein muista mitä! 

Vastauksen kirjoitinkin heti samana iltana Bogille. Inspiroiduin siitä, miten moneen leimasintyynyistä onkaan. Etenkin kun kerran tuli ostettua sellaisia huonolaatuisia, mitkä ei sovellu leimasinkuvioiden kanssa yhteen, niin tässä hommassa ne ovatkin yllättävän pigmenttisiä! Lisäksi sain tuollaisen aakkosleimasinsetin kämppikseltäni, kun hänellä oli ylimääräinen. Olenkin kaivannut vähän isompia aakkosia, niin nuo ovat kyllä ihan täydelliset.

Huomenna on tarkoitus askarrella joulukortteja yhdessä siskoni kanssa. Kävin sitten kaupungilta haalimassa lisää jouluisia tarvikkeita. Nyt inspiroi eniten tuollainen vanha lookki, vanhat tekstit, nuotit jne.. Nuo euroopankartta -paperit eivät tule kyllä jouluaskarteluun, mutta juuri tuollaisia olen etsinyt muuten. Kohta siis pääsen tekemään jo jouluaiheista postausta! 

Hetkiä kuluneilta viikoilta

Ihana kirjeystäväni Saara lähetti minulle pullean syntymäpäivälahjan elokuun puolella. Se  tuli aivan yllätyksenä, sillä juhlin synttäreitäni jo heinäkuussa. Saara olet kultainen!

Upea sateenkaari keittiömme ikkunasta. Omin silmin näin tuon kokonaan päästä päähän, mutta en tajunnut ottaa kameralla kuvia panoraamaksi. 

Kävimme Kiinalaisessa ystäväni kanssa eräs päivä syömässä. Hän vain ilmoitti ihanaan pirteään tyyliinsä: "Mennään syömään, miulla on nälkä!" Eikä tuota friteerattua kanaa kyllä voita mikään.

Kaksi lähtenyttä kirjettä ja lempparein kirjekuoren väri ja malli!

Brunssia torstaiaamuun perheen kanssa. Voisiko tällaisia hetkiä tehdä useammin?

Kissa saapuneiden kirjeiden kimpussa. Kuvassa Saaralta saamani lahja sekä kirje Boglarkalta Unkarista. Nämä ovat niitä elämänmakuisia hetkiä, joista muistan kesän. Nyt on jo syyskuu. Välillä vaan tuntuu, että aika menee ihan hirmuisen nopeasti etenkin niiden parhaiden aikojen yli. 

Arkeni on

Viime aikoina olen pohtinut jaksamattomuuttani kirjeiden askartelua kohtaan, ja olen varmasti pohtinut sitä paljon ennenkin. Taivun määrittelemään itseni kirjeenkirjoittajana sen kautta, kuinka paljon käytän kirjeeseen aikaa, miten paljon näen sen ulkokuoreen vaivaa. Ja vaikka näennäisesti tiedostan, ettei sillä ole mitään väliä, tulen sen kysymyksen äärelle yhä uudestaan.

Mutta siitä olen varma, että tänä kesänä en ole osannut kirjoittaa (pakko käyttää kursiivia) sellaisia kirjeitä kuin olisin halunnut. En ole myöskään syventänyt niitä ihmissuhteita elämässäni, joita olisin halunnut, saatika keksinyt elämälleni suuntaa, minkä luulin kirkastuvan jo. Olen siis eräänlaisessa alkupisteessä, taas - ja se vasta tuskastuttaa. Jätän tietysti paljon kertomatta täällä, mutta arkeni on - nykyisyyden kyseenalaistamista, tulevaisuuden hahmottamista ja menneisyyden kaipausta. Menneisyydellä tarkoitan viime syksyä, paikkaa, josta tuli koti, ihmiset, joista muodostui perhe ja opiskelu, joka on elämäntapa ja syy, miksi olen ylipäänsä. Kompastun kyllä usein siihen, että mietin liikaa asioiden merkitystä ja sitten en osaa oikein arvottaa mitään. Kaikki kulminoituu lopulta siihen, mitä kirjoitan paperille, kun en osaa itsekään määrittää arkeani saatika ajatuksiani. 

Mutta tällä hetkellä keskityn ainakin siihen, että toivottelen muut uusiin elämänalkuihinsa, lähetän piristyspaketteja rakkailleni sekä opettelen tunnistamaan postiluukusta kolahtavan postin ilman säikähdystä.

Jotenkin onnistun aina vuodattamaan tänne muka-syvällistä-tekstiä, joten koettakaa vaikka skipata ajatuksenvirtani jollain tapaa. Sen vain sanon, että nyt on aika ryhdistäytyä ja kirjoittaa ajatuksella laaditut kirjeet. He ansaitsevat sen, eikä vain ympäripyöreitä lauseita kuulumisistani. En minä oikeasti ole huono mitä kuuluu- keskusteluissa, kompastun vain arvottamaan tuota tuiki yksinkertaista kysymystä liikaa. Joskus riittää, että hengittää vain ja sanoo, että hyvää. 

Rainy days and letters

Viime päivät ja viikot on olleet hektisiä, onnellisia, stressaavia, sateisia, lämpöisiä, täynnä odotusta, kiitollisuutta elämästä ja uudesta kodista ja varmuuden tunteesta. Paljon on ollut tekemistä ja ihania kesäpäiviä ja juhlia perheen kanssa. Mutta kun tulen kotiin ja istun huoneeni sängylle, pää lyö tyhjää enkä edes osaa ajatella oikein mitään. Silti nautin vapaudesta nousta keskellä yötä vuoteesta kirjoittamaan kirjettä ystävälle, vaikka tietää, että aamulla on aikainen herätys ja väsyttää. Vaikka viime vuosina on saanut tutustua itseensä yhä syvemmin ja oppinut tietämään millainen todella olen ja mitä kestän, niin silti täytyy muistuttaa itselle yhä uudelleen, ettei luopuisi niistä unelmista ja niistä asioista mitä rakastaa toisten tähden. Oppia hyväksymään hulluutensa ja se, etten ole sellainen niin kuin muut. Tällaiset ajatukset ovat täyttäneet mieleni ja ehkä vasta nyt osasin kirjoittaa ne ylös, jotka ovat muuten vain puristaneet rinnassa. 

Rakastan ehkä eniten kodissani tätä näkymää, jonka näen sekä keittiön että huoneeni ikkunasta. Vastapäätä pilkottavat kerrostalot viestivät kotoisuutta ja rauhallisuutta, ratapiha saa kaipaamaan Ryttylää ja reissuja ympäri Suomea sekä silta viestii siitä, että asun vihdoin omillani, minä selviän  ja olen onnellinen. 

Sunnuntaista lähtien täällä on satanut joka päivä ja ukkonen jyrissyt aina muutamaan otteeseen. Kauneinta oli kuitenkin eräs päivä, kun vesi virtasi valtoimenaan olohuoneemme ikkunaa pitkin. Rakastan ukkosta ja sadetta, jos se ei aiheuta mitään vahinkoja. Se vain kuulostaa ja näyttää niin kauniilta. 

Tänään olen kirjoittanut piiitkän kirjeen maailman ihanimmalle Saaralle, joka juhlii huomenna synttäreitään. Oli tarkoitus viedä kirje/paketti jo tänään viiden postiin, mutta enhän minä sitten sateen vuoksi ennättänytkään. Täytyy kyllä hommata jostain keittiövaaka tänne itselle, että tietää taas paljon kirjeet painaa, eikä tarvitse aina kiikuttaa ensin postiin niitä.

Rakkautta on saada näin monta ihanaa ja koristeltua kirjettä postiluukusta sisään ja lukea niitä kaikessa rauhassa. Ihailen sitä suunnattomasti kun ihmiset jaksavat nähdä vaivaa kirjeen koristeluun! Ei se tietenkään ole välttämättömyys ja rakastan lukea jokaista kirjettä, jokainen on ainutlaatuinen, mutta se, että joku on nähnyt vaivaa juuri minun takia.. Niin ja olenko jo maininnut kuinka paljon rakastan perhosia; tarroina, kuvioina, missä muodossa vain.

Hennalle lähtenyt kirje, muistaakseni viime viikolta sekä uudet washi teipit.♥ Tuo oranssi teippi on vähän kehnoa liimapinnaltaan, pitää laittaa läpinäkyvää teippiä päätyihin, jotta pysyy.

Tänään lähtenyt kirje Maiju- ystävälle Tampereelle. Kävin eilen Sinooperissa, sillä ikkunasta näin, että siellä on menossa kunnon kesäalet ja pari ihanaa lahjapaperia, joita olen katsellut talvesta saakka oli nyt -50%. Olihan ne pakko kiikuttaa kassan kautta kotiin!

Omenapuunkukkia ja kauniita kesäpäiviä

Viime päivät ja viikot ovat olleet ainakin täällä Joensuussa hurjan lämpimiä ja kauniita. En tiedä, olenko nämä aiemmat vuodet kulkenut laput silmillä kotikaupungissani, kun nyt vasta huomasin seisovani keskellä vaaleanpunaista koristeomenapuumerta. 

Kävimme eräänä päivänä ystäväni kanssa kuvaamassa toisiamme tuossa upeassa maisemassa. Ei voi kuin ihailla, kuinka kaunista alkukesä onkaan! 

Tosiaan suurin osa viime viikosta kului Etelä-Suomessa ystävien näkemisen ja tapahtuman merkeissä. Kun viimein palasin kotiin, oli kertynyt mukava kasa kirjeitäkin. Joskus oikein väsyneenä odottaa vasta seuraavaan aamuun, että alkaa lukea virkeänä ja ajatuksen kanssa kirjeitä läpi, mutta nyt en malttanut odottaa, kun oli yksi iso paketti ja muutama normaali kirje nenän edessä. Mikä sen rentouttavampaa kuin istahtaa sängylle lukemaan satoa.

Kaikki näistä kirjeistä eivät saapuneet juuri tuon viikon aikana, mutta kuvasin kaikki samalla kertaa.

Kirjeet tulivat tällä kertaa Tiialta, Johannalta, Miralta ja Hennalta. Postcard Gardenilta tilaamani paketti saapui myös, siitä kuvia alempana sekä salaperäisestä paketista..

Eräs ihana nainen, jota en tunne itse henkilökohtaisesti, mutta tapasimme viime joulukuussa eräässä tapahtumassa, tuli juttelemaan miulle Facebookissa sanoen, että on pistänyt silmälle, kuinka paljon kirjoitan kirjeitä. Hänellä olisi paljon käyttämättömiä kirjepapereita ja kuoria, joita voisi lahjoittaa minulle. Annoin osoitteeni hänelle, mutta hetkeksi ehdin jo unohtaa, että tällainen paketti sieltä olisi tulossa. Kuva ei anna edes todellista käsitystä siitä, miten paljon tuossa läjässä on kirjepapereita ja kuinka hienoja ne ovat! Erityisesti tuolta alta näkyvä 3D-nallepaperi on jo nyt suuri ihastuksen kohteeni, uskallankohan luopua siitä koskaan? Kiitos vielä suuresti Jenna.♥

Sitten Postcard Garnenilta saapunut tilaus. Verkkokauppaan oli taas saapunut aivan ihania kirjepapereita ja kuoria, mutta tällä kertaa maltoin mieleni kirjepapereissa, sillä niitä omistan jo melkein laatikollisen! 

Nämä kolme ihanaa ja minuntyylistäni postikorttia kuitenkin kiikutin ostoskoriin. Tuosta saippuakuplakuvasta tosin leikkasin valkoiset reunat irti, niin se näytti kivemmalta.

Kolme settiä ylhäältä avattavia kirjekuoria. En osannut päättää, minkä näistä erityisesti haluaisin, niin valitsin kaikki kolme. Ihanan kesäisiä ja värikkäitä.Yhdessä setissä on 5 kirjekuorta ja hinta on 1,30€. Laitoin linkinkin tuohon, kun ovat niin hienoja!

Kirjesetti ja muistilehtiö. Kirjesetin tarrat otin omaan käyttööni, mutta itse paperit saattaa päätyä johonkin kesäiseen synttärilahjaan.. Setissä myös kukka-aiheisia post it- lappuja, nekin saatan ottaa omaan käyttööni, saa nähdä. Muistilehtiön otin kirjepaperiksi ja kauppalistoiksi jne.

Lopuksi vielä Suomalaisesta Kirjakaupasta ostamani kivat askartelutuotteet. Näillä kohti kesäisiä askarteluhetkiä. ♥