Tervetuloa vuosi onnen, varmuuden ja toivon

Vuosi 2016 toi tullessaan elämääni mullistavia asioita. Silti monestakin syystä tämä vuosi tuntui jäävän vain keskinkertaiseksi. Elämääni hallitsi liikaa pelko, epävarmuus ja toivottomuus. Yritin levittää iloa ja rakkautta ympärilleni kirjeitse ja teoin, mutta koin, että oma elämäni vain junnaa paikallaan. Tänä vuonna kävin koulutuksen yrittäjyydestä, mutta koin vahvasti, ettei se ole minun tieni. Tuskastelin paljon työttömyyden kanssa, vaikka koin myös toivon hetkiä. Muutin kotoa pois unelma-asuntoon, jossa minulla on kaksi maailman ihaninta kämppistä ja kissaa. Ukkini poismeno vahvisti uskoani Taivaasta ja Jumalan huolenpidosta, mutta muistutti myös elämän hauraudesta ja ikävästä. Elin vahvasti mukana perheeni askelissa ja yhtäkkiä tuntui, että liian moni asia olisi muuttumassa. Joulu lähestyi kovaa vauhtia ja jännitys kasvoi. Jotakin hyvin ihanaa ja onnellista oli tapahtumaisillaan. Kihlauduin parhaan ystäväni ja tulevan elämänkumppanini kanssa. Joulu oli perheen yhteistä aikaa, täynnä naurua, herkkuja, korttipelejä ja hyviä keskusteluja. Nyt en voi muuta kuin ottaa ensi vuoden vastaan Jumalan käsistä ja opetella tarttumaan sen haasteisiin pelosta huolimatta.